Perusopetuksen opetussuunnitelma

4.1 Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen

Valtakunnallinen
Ei valtakunnallisia lisäyksiä

Perusopetusta kehitetään opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäisenä kokonaisuutena. Perusopetus jäsentyy valtioneuvoston asetuksen mukaisesti vuosiluokkien 12, 36 sekä 79 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat opetuksellisesti eheän ja kasvatuksellisesti johdonmukaisen jatkumon. Yhteistyö esiopetuksen kanssa vahvistaa työn pitkäjänteisyyttä. Opetuksen järjestäjä huolehtii yhteistyöstä ja opetuksen yhtenäisyydestä riippumatta siitä, toimivatko esiopetus ja perusopetus tai perusopetuksen eri luokka-asteet hallinnollisesti eri yksiköissä tai eri rakennuksissa. Yhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös seuraavan koulutusvaiheen oppilaitosten kanssa.

Toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisessa. Se vaikuttaa aina oppilaan kohtaaman koulutyön laatuun29. Yhteisön toimintakulttuuri on sen historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia. Toimintakulttuuria voidaan kehittää ja muuttaa. Se on kokonaisuus, joka rakentuu

  • työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta

  • johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista

  • yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä

  • pedagogiikasta ja ammatillisuudesta

  • vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä.

Toimintakulttuuria muovaavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat tekijät. Toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei. Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteisön arvoja, asenteita ja tapoja. Esimerkiksi vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekä sukupuoliroolit siirtyvät oppilaille. Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä.

Toimintakulttuuri ilmenee selvimmin yhteisön käytännöissä. Perusopetuksessa kaikki käytännöt rakennetaan tukemaan opetus- ja kasvatustyölle asetettuja tavoitteita. Toimintakulttuurin tulee tukea tavoitteisiin sitoutumista ja edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista koulutyössä. Toimintakulttuuriin kehittämisen perusedellytys on toisia arvostava, avoin ja vuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta rakentava keskustelu.

Tampere
Ei kuntakohtaisia lisäyksiä

Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintakulttuuri muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden esiopetuksesta perusopetuksen päättövaiheeseen. Koulun opetussuunnitelmassa määritellään toimintakulttuurin jatkuvuutta esiopetuksesta yhdeksänteen luokkaan tukevat arvot ja toimintatavat. Nivelvaiheisiin liittyvät käytännöt kuvataan koulun opetussuunnitelmassa.

Tampereella toteutetaan esi- ja alkuopetuksen toimintamallia. Päiväkodin johtajat ja rehtorit johtavat yhdessä toiminnan suunnittelua ja arviointia sekä muodostavat esiopetusryhmät. Yhteistyö mahdollistaa työntekijöiden yhteisen ja tasavertaisen puheen. Se on pohjana pedagogisten käytänteiden luomiselle ja toimintakulttuurin kehittämiselle. Esi- ja alkuopetus on luonteeltaan eheyttävää ja monialaisia oppimiskokonaisuuksia toteuttavaa. Kuntatasoisella ohjauksen suunnitelmalla varmistetaan yhteistyö toisen asteen toimijoiden kanssa.

Koulu
Ei koulukohtaisia lisäyksiä

Opinpolun nivelvaiheisiin liittyvät käytännöt Kaukajärven koulussa

Kaikilla nivelvaiheen toimijoilla on samat tiedot ja yhteinen suunnitelma siitä, miten nivelvaiheessa edetään. Huoltajien mahdollisuus osallistua oppilaan koulunkäynnin tukemiseen otetaan huomioon kaikissa opinpolun siirtymissä.

Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö

Esikoulusta ensimmäiselle luokalle siirryttäessä yhteistyötä tehdään koulun esiopetusryhmien kanssa. Lukuvuoden alussa sovitaan toimintatavat ja aikataulu työskentelylle. Sisällöt perustuvat opetussuunnitelman oppiaineiden tavoitteisiin. Erilaisiin ilmiöihin, kuten tunteisiin, kierrätykseen, retkeilyyn, luontoon tai liikenteeseen, tutustutaan monialaisesti.

Esi- ja alkuopetuksen opettajat sekä lastenhoitajat ja koulunkäynninohjaajat suunnittelevat toimintaa ja tekevät yhteistyötä esikoululaisten ja koululaisten yhteisryhmissä. Oppilaiden turvallisuuteen kiinnitetään huomiota kaikessa toiminnassa.

Esikoululaiset tutustuvat kouluun esikouluvuoden loppupuolella yhdessä huoltajiensa kanssa. Tutustumistilaisuudessa esitellään koulua, henkilökuntaa ja toimintaa. Lapsen esiopetussuunnitelma siirretään kouluun loppukeväällä ja se otetaan huomioon ensimmäisen kouluvuoden opetuksen suunnittelussa.

Alakoulusta yläkouluun

Kaukajärven koulu on yhtenäiskoulu, johon tulee seitsemännelle luokalle oppilaita oman koulun oppilaiden lisäksi Annalan ja Vehmaisten kouluista sekä teknologiapainotukseen muista Tampereen kaupungin alakouluista. Nivelvaiheen prosessi alkaa jo 5. luokalta ja kestää 7. luokalle.

Marraskuun aikana järjestetään toimijoiden yhteinen neuvottelu, jossa sovitaan siirtymisen aikatauluista ja kerrotaan yläkoulun toiminnasta, sinne hakemisesta ja siirtymisestä. Tulevat oppilaat tutustutetaan 6. luokan aikana uusiin koulutiloihin, oppiaineisiin, tulevaan luokanohjaajaan ja luokkakavereihin etukäteen, että oppilas kokisi tulevan oppimisympäristön turvalliseksi ja tutuksi.

Opetuksen järjestämisen kannalta tarpeelliset oppilastiedot siirretään Kaukajärven kouluun varmistamaan sujuva ja turvallinen koulun käynti. Yleistä, tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevien tukitoimien jatkuvuus varmistetaan siirtämällä oppilaan opintojen järjestämistä koskeva tieto tulevaan kouluun riittävän ajoissa.

Yläkoulusta toiselle asteelle

Siirtyminen yläkoulusta toiselle asteelle on kuvattu Kaukajärven koulun ohjauksen suunnitelmassa.