Perusopetuksen opetussuunnitelma

5.4 Opetuksen järjestämistapoja

Valtakunnallinen
Ei valtakunnallisia lisäyksiä

Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon oppilaiden tarpeet ja olosuhteet sekä paikalliset mahdollisuudet. Näin pyritään löytämään oppimista ja hyvinvointia parhaiten edistäviä ratkaisuja.

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu tekee mahdolliseksi joustavan opinnoissa etenemisen. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä voi­daan käyttää koko koulun, joidenkin opetusryhmien tai yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä. Sitä voidaan hyödyntää esi­merkiksi lahjakkuutta tukevana tai opintojen keskeyttämistä ehkäi­sevänä toimintatapana.

Vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun käytöstä määrätään paikallisessa opetussuunnitelmassa. Mahdollisuu­desta tulee mainita myös silloin kun vuosiluokkiin sitomatonta opis­kelua käytetään yksittäisen oppilaan kohdalla. Koko koulun tai yksittäisten oppilasryhmien osalta vuosiluokkiin si­tomattoman opiskelun toteuttaminen edellyttää, että oppiaineiden opetuksen tavoitteet ja niihin liittyvät sisällöt määritellään opetus­suunnitelmassa opintokokonaisuuksittain. 46 Opintokokonaisuudet muodostetaan kussakin oppiaineessa valtioneuvoston asetuksen määrittelemän tuntijaon ja opetussuunnitelman perusteiden mukai­sesti. Opintokokonaisuudet voidaan myös muodostaa yhdistämällä eri oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä. Opetussuunnitelmassa on määrättävä, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaille pakollisia ja mitkä valinnaisia. Kaikille vuosiluokkiin sitomattamaan opetukseen osallistuville oppilaille tulee laatia opinto-ohjelma.

Mikäli vuosiluokkiin sitomatonta opetusta käytetään vain yksittäisen oppilaan kohdalla, laaditaan hänelle opetussuunnitelmaan perus­tuva opinto-ohjelma. Siinä kuvataan oppilaan opintojen tavoitteet, määritellään opintokokonaisuuksien suorittamisjärjestys, aikatauluja mahdolliset erityistavoitteet. Oppilaan opintojen etenemistä tu­lee seurata säännöllisesti. Oppimisen arvioinnista vuosiluokkiin sitomattamassa opiskelussa määrätään luvussa 6.

Yhdysluokkaopetus

Yhdysluokalla tarkoitetaan opetusryhmää, jossa opiskelee eri vuosiluokilla olevia tai vuosiluokkiin sitomattomasti edettäessä eri-ikäisiä oppilaita. Yhdysluokka voidaan perustaa joko oppilasmäärän pienuuden vuoksi tai pedagogisista syistä. Opetus yhdysluokassa voidaan toteuttaa kokonaan oppilaiden vuosiluokkien mukaisesti tai osittain vuorokurssiperiaatetta noudattaen. Vuorokursseittain opiskeltaessa tulee huolehtia opiskeltavien sisältöjen jatkuvuudesta ja johdonmukaisesta etenemisestä. Erityisesti on huolehdittava oppilaiden opiskelutaitojen kehittymisestä. Mikäli yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. Oppiaineiden opetustunteja tasattaessa tulee aina turvata oppilaan oikeus opetussuunnitelmassa määriteltyyn kokonaistuntimäärään. Mikäli oppilas siirtyy vuorokurssiperiaatteen mukaisesta opiskelusta vuosiluokittain etenevään opiskeluryhmään, oppilaan opetus järjestetään yksilöllisesti mahdollisen puuttuvan oppimäärän tai sen osan suorittamiseksi.

Opiskelu yhdysluokassa voidaan toteuttaa myös vuosiluokkiin sitomattomana perusopetusasetuksen mukaisesti49. Tällöin oppimäärä määritellään opetussuunnitelmassa opintokokonaisuuksina jakamatta sitä vuosiluokkiin. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu voi koskea kaikkia koulun oppilaita, tiettyä yhdysluokkaa tai yksittäisiä oppilaita.

Yhdysluokkaopetuksessa on hyvät edellytykset edistää opetuksen eheyttämistä ja käyttää monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Yhdysluokkaopetuksessa hyödynnetään erityisesti vertais- ja mallioppimisen mahdollisuuksia. Yhdysluokissa lähiopetusta voidaan tukea ja rikastaa myös etäyhteyksiä hyödyntäen.

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

Perusopetuksessa voidaan hyödyntää etäyhteyden kautta tapahtuvaa opetusta ja näin täydentää opetusta sekä tarjota monipuolisia opiskelumahdollisuuksia eri oppiaineisiin. Etäyhteyden kautta annettavasta opetuksesta vastaa aina perusopetuksen järjestämisluvan saanut opetuksen järjestäjä. Opetustavan soveltuvuutta pohditaan erityisesti oppilaiden iän ja edellytysten näkökulmasta.

Etäyhteyksillä voidaan tukea erityisesti harvemmin opiskeltujen kielten ja uskontojen sekä valinnaisten aineiden opetusta. Etäyhteyksiä hyödyntävällä opetuksella edistetään oppilaiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia monipuoliseen ja laadukkaaseen perusopetukseen koulun koosta ja sijainnista riippumatta. Etäyhteyksien käyttö lisää osaltaan koulun toiminnan ekologista kestävyyttä.

Etäyhteyksiä hyödyntämällä opetusta voidaan sekä eriyttää että eheyttää. Opetuksella voidaan vastata oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin - tarjota erityislahjakkuuden kehittymistä tukevaa opetusta, syventää koulun tarjoamaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea tai huolehtia opetuksesta joissakin poikkeustilanteissa, esimerkiksi oppilaan pitkän sairausjakson aikana. Etäyhteyksien ja erilaisten opetusteknologioiden käyttö monipuolistavat oppimisympäristöjä. Tällöin voidaan käyttää eri opettajien osaamista sekä koulun yhteistyökumppaneiden ja mahdollisten kansainvälisten verkostojen asiantuntemusta oppilaiden tarpeiden ja opetuksen tavoitteiden mukaisesti.

Oppimisympäristön turvallisuudesta sekä oppilaiden valvonnasta ja ohjauksesta huolehditaan samojen periaatteiden mukaisesti kuin muissakin opetustilanteissa. Opetusryhmällä tulee olla turvallisuudesta ja hyvinvoinnista vastaava opettaja ja oppilaiden mahdollisuudet oppimista edistävään vuorovaikutukseen tulee turvata. Oppilaiden tarpeet huomioonottavalla ja opetusteknologian mahdollisuuksia hyödyntävällä pedagogisella suunnittelulla varmistetaan opetuksen laadukas toteuttaminen. Tekijänoikeuksia koskevan lainsäädännön toteutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Joustava perusopetus

Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7–9 vuosiluokkien yhteydessä annettavaa joustavan perusopetuksen toimintaa50. Tässä käytetään joustavan perusopetuksen toiminnasta nimitystä joustava perusopetus. Opetus toteutetaan perusopetusta koskevien säädösten ja opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti.

Joustavalla perusopetuksella pyritään vähentämään perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäisemään syrjäytymistä51. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi oppilaita tuetaan, kun he siirtyvät seuraavaan koulutusvaiheeseen ja edistetään heidän valmiuksiaan menestyä opiskelussa.

Joustava perusopetus on tarkoitettu niille 7–9-luokkien oppilaille, joilla on alisuoriutumista ja heikko opiskelumotivaatio sekä oppilaille, joiden arvioidaan olevan vaarassa syrjäytyä jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Opetuksessa korostuu moniammatillinen sekä eri hallintokuntien ja organisaatioiden välinen yhteistyö. Yhteistyöhön voivat osallistua myös ammatilliset oppilaitokset ja lukiot, vapaan sivistystyön oppilaitokset sekä nuorten työpajat. Joustavaa perusopetusta suunnittelemaan ja organisoimaan voidaan muodostaa ohjausryhmä.

Koulun toimintatapoja ja opetusmenetelmiä kehitetään niin, että ne vastaavat joustavaan perusopetukseen valittujen oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Erityistä huomiota kiinnitetään työmuotoihin, joilla lisätään oppilaiden osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta kouluyhteisössä sekä vahvistetaan huoltajien ja kaikkien joustavassa perusopetuksessa työskentelevien yhteistä kasvatustyötä. Opetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpainotteisia opiskelumenetelmiä.

Joustava perusopetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen52. Opettajan lisäksi toimintaan osallistuu nuorten sosiaalisen kasvun tukemiseen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä muuhun tuki- ja neuvontatyöhön perehtynyt, opetuksen järjestäjän nimeämä ammattilainen. Opetusta voidaan tarvittaessa antaa osittain myös muun opetusryhmän yhteydessä.

Opetus toteutetaan lähiopetuksena koulussa sekä ohjattuna opiskeluna työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä. Opiskelu koulun ulkopuolella on oleellinen osa joustavaa perusopetusta. Näiden jaksojen aikana oppilailla on oikeus opettajan antamaan ohjaukseen ja opetukseen. Oppilaille annetaan opetussuunnitelman mukaisia oppimistehtäviä. Suoriutuminen oppimistehtävistä otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä oppilaiden kanssa työskentelevä henkilöstö tulee perehdyttää työturvallisuuteen, tietosuojaan ja salassapitoon liittyviin sekä muihin tarvittaviin säädöksiin.

Oppilas valitaan joustavaan perusopetukseen oppilaan tai huoltajan hakemuksesta. Oppilaita valittaessa heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Opetuksen järjestäjä päättää oppilasvalinnan perusteista ja valintamenettelystä.53 Oppilasvalinnasta tehdään hallintopäätös joka valmistellaan moniammatillisesti. Jos yksittäinen oppilas siirtyy pois joustavasta perusopetuksesta ennen perusopetuksen päättymistä, tehdään joustavan perusopetuksen päättymisestä hallintopäätös.

Joustavan perusopetuksen oppilaalla on oikeus säädösten mukaiseen oppimisen ja koulunkäynnin tukeen, ohjaukseen ja oppilashuoltoon. Oppilas voi tarvitessaan saada yleistä tai tehostettua tukea. Poikkeuksellisesti joustavaan perusopetukseen voidaan ottaa myös erityistä tukea saava oppilas, mikäli oppilas kykenee noudattamaan opetuksessa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan pitää oppilaan edun mukaisena.54

Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarkistetaan hänelle jo aiemmin laadittua oppimissuunnitelmaa. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Se sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi oppimissuunnitelmassa kuvataan oppilaan joustavan perusopetukseen liittyvät erityispiirteet, kuten opetuksen järjestäminen koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä. Mikäli oppilas saa erityistä tukea, joustava perusopetus kuvataan vastaavalla tavalla henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa eli HOJKSissa.

Opetus erityisissä tilanteissa

Oppilaan opetuksen järjestäminen ja oppilaan tarvitsema tuki edellyttää erityistä pohdintaa esimerkiksi oppilaan sairastuessa vakavasti tai vaikeassa elämäntilanteessa. Perusopetusta voidaan tällöin järjestää muun muassa sairaalaopetuksena, koulukodissa, vastaanottokodissa tai -keskuksessa taikka vankilassa tai muussa rangaistuslaitoksessa annettavana opetuksena.

Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä määrin kuin se oppilaan terveys huomioon ottaen on mahdollista. Hoidosta vastaavan sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään myös muulle erikoissairaanhoidossa olevalle oppivelvolliselle oppilaalle opetusta ja tukea siinä määrin kuin se hänen terveytensä, pedagogiset erityistarpeensa ja erikoissairaanhoidon hoidolliset ja kuntoutukselliset toimenpiteet huomioon ottaen on perusteltua, jos opetuksen järjestäminen muutoin ei ole perusopetuslain tai muun lain mukaisista tukitoimista huolimatta oppilaan edun mukaista. Myös kunta, jossa on erikoissairaanhoidon muu toimintayksikkö, voi järjestää opetusta erikoissairaanhoidossa olevalle oppilaalle. Erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan opetuksessa yhdistyvät oppimista ja koulunkäyntiä ylläpitävä sekä oppilaan hoitotavoitteita tukeva kokonaiskuntoutuksellinen tavoite. Oppilaan opetuksen järjestäjä ja sairaalan sijaintikunta sopivat ja järjestävät moniammatillisessa yhteistyössä siirtymisen kannalta välttämättömän tuen sairaalaopetukseen tai sieltä takaisin omaan kouluun siirtyvälle oppilaalle.55 Sairaalaopetuksessa voidaan hyödyntää myös etäyhteyksien kautta tapahtuvaa opetusta. Oppilaan kotikunta on velvollinen maksamaan kotikuntakorvauksen sairaalakoulussa olevista oppilaista.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa se kunta, johon lapsi on sijoitettu. Lastensuojelulaitokseen sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa laitoksessa toimiva koulu, jos laitoksella on opetuksen järjestämislupa. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnalle on säädetty velvollisuus maksaa kotikuntakorvaus.56 Oppivelvollisuusikäisten vankilaopetuksesta vastaa se kunta, jossa vankila sijaitsee.

Kunta voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti oman kunnan koulun sijasta myös toisen kunnan koulun, sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän koulun, jolla on opetuksen järjestämislupa, tai valtion koulun.

Tampere
Ei kuntakohtaisia lisäyksiä

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu on opetuksen eriyttämisen muoto. Myös Suomeen ulkomailta palaavien oppilaiden tai maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opiskeluun vuosiluokkiin sitomaton järjestelmä tuo tarvittaessa joustomahdollisuuksia.

Tampereen kaupungin perusopetuksessa opiskelu voidaan järjestää vuosiluokkiin sitomattomasti etenevänä, oppilaiden omiin opinto-ohjelmiin perustuvana opiskeluna. Mikäli oppilas opiskelee oman opinto-ohjelmansa mukaisesti, vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen määrittelyt vaadittavista tiedoista ja taidoista laaditaan kunkin oman opinto-ohjelman mukaan etenevän oppilaan oppimissuunnitelmaan. Jos oppilas on otettu tai siirretty erityisopetukseen, tarvittavat asiat kuvataan hänelle laaditussa HOJKS:ssa. Oppilaan siirtämisestä vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen tehdään hallintopäätös.

Oppiaineiden oppimääristä on kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan laadittu opintokokonaisuuksia muulla perusteella kuin vuosiluokittain. Kullekin kokonaisuudelle on määritelty opetuksen tavoitteet ja sisällöt. Lisäksi on määritelty opintokokonaisuuden sisältämän opetuksen tuntimäärä. Vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua ei ole mahdollista käyttää järjestelynä koskien koko koulua tai kokonaista vuosiluokkaa.

Yhdysluokkaopetus

Yhdysluokkaopetuksen järjestäminen tukee yhdessä tekemistä oppilaan luokka-asteeseen katsomatta. Yhdysluokkaopetusta voidaan toteuttaa myös esiopetuksen kanssa, jolloin toteutuu myös esi- ja alkuopetuksen joustava yksilöllinen pedagogiikka.

Mikäli yhdysluokkaopetusta järjestetään, keskeiset toimintatavat kuvataan yhdysluokkaopetusta toteuttavan koulun opetussuunnitelmassa.

Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus

Etäyhteyksiä hyödynnetään muun muassa kielten ja uskontojen opetuksessa sekä tarpeen mukaan myös sairaalaopetuksessa tai muissa erityisissä tilanteissa. Tavoitteena on tarjota kaikille oppilaille tasapuolinen mahdollisuus osallistua opetukseen ja vähentää siirtymisiä koulupäivän aikana. Etäyhteyksiä hyödynnetään myös asiantuntijavierailujen sekä kansainvälisen yhteistyön toteuttamisessa ja oppimisympäristöjen laajentamisessa.

Säännöllinen etäyhteyksiä hyödyntävä opetus järjestetään siten, että opettajalle tarjotaan rauhallinen tila työskentelyä varten. Etäopetusta antaessaan opettajalla ei pääsääntöisesti ole oppilaita samassa tilassa. Oppilas osallistuu etäopetukseen omalta koulultaan, jossa heille on järjestetty tila etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta varten. Tilanteessa on läsnä koulun opetushenkilöstöön kuuluva työntekijä, joka huolehtii työrauhasta ja turvallisuudesta.

Joustava perusopetus

Joustavan perusopetuksen järjestämisestä, arvioinnista ja kehittämisestä kunnan tasolla vastaa Tampereen kaupungin perusopetus. Tampereella joustava perusopetus järjestetään osana yleisopetusta. Toimintaa järjestetään pääasiallisesti 9. vuosiluokkien oppilaille. Luokat toimivat yhteistyössä nuorisopalveluiden kanssa. Jopo-toiminnassa pyritään yhteistyöhön Pirkanmaan alueen toimijoiden kanssa.

Toimintaa suunnitellaan ja kehitetään yhteistyössä koulujen Jopo-tiimien kanssa. Opetuksesta ja arvioinnista vastaavat Jopo-luokan opettaja ja muut luokkaa opettavat opettajat. Koulun ulkopuolisen toiminnan järjestämistä koordinoi pääosin nuoriso-ohjaaja. Oppilaan ohjauksesta toisen asteen opintoihin vastaa opinto-ohjaaja yhteistyössä Jopo-luokan opettajan ja nuoriso-ohjaajan kanssa. Jopo-luokan oppilaat saavat tehostettua ohjausta.

Joustavaan perusopetukseen järjestetään haastattelu. Oppilaat valitaan haastattelun sekä kirjallisten lausuntojen perusteella. Lisäksi arvioidaan tuen tarvetta ja soveltuvuutta oppilashuollollisesta näkökulmasta. Joustavaa perusopetusta antava koulu tarkentaa opetussuunnitelmassaan valintaprosessin ja opiskelun joustavassa perusopetuksessa.

Joustavassa perusopetuksessa opiskeluun kuuluu työpaikkaopiskelu. Työpaikkaopiskelujaksot sisältyvät oppilaan valinnaisiin aineisiin. Koulun opetussuunnitelmassa määritellään valinnaisen aineen nimi, laajuus, vuosiluokat, joilla kutakin valinnaista ainetta tarjotaan ja miten vuosiviikkotunnit jaetaan vuosiluokittain. Lisäksi määritellään tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain sekä oppimisympäristöihin työtapoihin, tukeen ja ohjaukseen liittyvät erityispiirteet ja arviointiperusteet kullekin luokka-asteelle.

Jopo-toiminnassa hyödynnetään koulun ulkopuolisia oppimisympäristöjä. Toimintaan kuuluu vierailuja ja tutustumiskäyntejä. Lisäksi oppilaille järjestetään yksilöllisesti tutustumisia toisen asteen oppilaitoksiin ja koulutusaloihin. Jopo-toimijoiden ja toisen asteen yhteyshenkilöiden kanssa tehdään yhteistyötä, joka koskee sijoittumisseurantaa sekä tiedonsiirtoa.

Opetus erityisissä tilanteissa

Tampereen yliopistollisen sairaalan osastohoidossa oleville oppilaille, mukaan luettuna Tampereen yliopistollisen sairaalan erikoissairaanhoidon piiriin kuuluvat kunnat, järjestetään opetus Tampereen yliopistollisen sairaalan yhteydessä olevassa koulussa.

Erikoissairaanhoidon avohoidon piirissä olevien oppilaiden opetus järjestetään ensisijaisesti oppilaan omassa lähikoulussa. Konsultaatiolla tuetaan oppilaan opetuksen ja tuen järjestämistä lähikoulussa siten, että oppilaan sairaanhoitoon liittyvät erityistarpeet tulevat huomioiduksi opetusjärjestelyissä. Konsultaation pääpaino on pedagogisten ratkaisujen ja toimenpiteiden laatiminen oppilaan opetukseen. Konsultaatiota toteutetaan yhteistyössä hoitoa antavien yksiköiden kanssa.

Mikäli opetus ei omassa lähikoulussa konsultaation tukemana onnistu, oppilaan opetus ja tuki voidaan järjestää Tampereen kaupungin perusopetuksen erikoissairaanhoidon avohoidon oppilaiden opetusta järjestävissä kouluissa. Järjestämisen tulee olla perusteltua oppilaan terveys, pedagogiset erityistarpeet ja erikoissairaanhoidon hoidolliset ja kuntoutukselliset toimenpiteet huomioon ottaen.

Kunkin erikoissairaanhoidon avohoidon oppilaan opetuksen järjestämisestä Tampereella järjestetään yhteisneuvottelu ennen opetuksen aloittamista. Yhteisneuvotteluun osallistuvat oppilas oman ikätasonsa ja kykynsä mukaan, huoltaja(t), oppilaan kotikunnan edustaja, oppilasta hoitavan tahon edustaja, erikoissairaanhoidon avohoidon opetusta järjestävien koulujen rehtorit sekä perusopetuksen tuen koordinoinnista vastaava henkilö ja tarvittaessa opetuksen järjestämisestä vastaavien koulujen rehtoreiden esimies.

Koulu
Ei koulukohtaisia lisäyksiä