Perusopetuksen opetussuunnitelma

5.5 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta

Valtakunnallinen
Ei valtakunnallisia lisäyksiä

Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa57. Opetuksen järjestäjä päättää toiminnan järjestämisestä ja laajuudesta. Myös kouluruokailu, välituntitoiminta sekä koulun päivänavaukset, juhlat, retket, opintokäynnit ja leirikoulut sekä mahdollisuuksien mukaan koulumatkat järjestetään siten, että ne tukevat oppilaiden oppimiselle, monipuoliselle kehittymiselle ja hyvinvoinnille asetettuja tavoitteita. Ne myös osaltaan vahvistavat kokemusta hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä ja tekevät mahdolliseksi oppilaiden näkökulmasta eheän, vireyttä vahvistavan ja vaihtelevan päivän. Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään toimintaa ohjaavat tavoitteet ja järjestämisen periaatteet. Koulukohtaisesta järjestämisestä päätetään lukuvuosisuunnitelmassa.

Koulun kerhotoiminta

Kerhotoiminta on oppituntien ulkopuolista toimintaa, jonka lähtökohtana ovat koulun kasvatukselliset, opetukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet. Se on osa maksutonta perusopetusta ja rakentaa omalta osaltaan toiminnan yhteisöllisyyttä ja rikastuttaa koulun toimintakulttuuria. Kerhotoiminnan tehtävä on tukea oppilaiden monipuolista kasvua ja kehitystä. Kerhot tarjoavat oppilaille mahdollisuuksia tutustua erilaisiin harrastuksiin. Tavoitteena on lisätä harrastuneisuutta sekä tuottaa yhdessä tekemisen, osaamisen, onnistumisen ja ilon kokemuksia. Kerhotoiminnassa oppilaat saavat tilaisuuksia koulussa opitun soveltamiseen, luovaan toimintaan ja monimuotoiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa. Kerhot voivat lisätä oppilaiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia sekä arjen hallintaa ja turvallisuutta.

Joustavilla kerhotoiminnan ratkaisuilla tuetaan oppilaan päivän kokonaisuutta. Kerhotoiminnan järjestämis- ja toteuttamistapoja kehitetään ja oppimisympäristöä muokataan harrastuneisuutta tukevaksi. Oppilaiden osuutta kerhotoiminnan suunnittelussa lisätään. Kerhotoiminnan järjestäminen tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa myös kodin ja koulun kasvatusyhteistyötä sekä yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan kanssa. Koulut voivat hyödyntää kerhotoiminnan järjestämisessä eri hallintokuntien, yhteisöjen, yritysten ja järjestöjen sekä koulun muiden sidosryhmien osaamista.

Koulun kirjastotoiminta

Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää koulukirjastotoimintaa ja toteuttaa sitä yhteistyössä lähikirjaston ja muiden kirjastojen kanssa. Kirjastotoiminnalla vahvistetaan oppilaiden yleissivistyksen ja maailmankuvan laajenemista ja avartumista. Monimuotoinen koulukirjastotoiminta tukee oppimiskäsityksen toteutumista aidoissa oppimistilanteissa ja luo oppilaille mahdollisuuksia monenlaisten vastuutehtävien hoitamiseen. Koulun kirjasto ja muut kirjastot tarjoavat aktivoivia ja virikkeisiä oppimisympäristöjä sekä monipuolisia työtapoja. Kirjastotoiminnan tehtävänä on kannustaa oppilaita omaehtoiseen lukemiseen ja omiin lukuvalintoihin, tyydyttää heidän tiedonhaluaan, kannustaa hakemaan tietoa eri lähteistä ja arvioimaan tietolähteitä. Toiminta lisää mahdollisuuksia opetuksen eriyttämiseen, oppilaiden yksilöllisten kiinnostusten mukaiseen työskentelyyn sekä yhteistyöhön kotien kanssa. Yhdessä koulu ja kirjasto ohjaavat elinikäiseen oppimiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen.

Kouluruokailu

Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä täysipainoinen maksuton ateria. Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestettynä ja ohjattuna ruokailuna.58 Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oikea-aikainen ja kiireetön ruokailu ja mahdolliset välipalat varmistavat jaksamisen koulupäivän aikana. Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä.

Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää. Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Opettajat huolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä koulun muiden aikuisten kanssa. Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä keskustellaan kotien kanssa ja yhdessä tuetaan oppilaiden kehitystä. Kouluruokailuun osallistumista sekä ruoan ja ruokailutilanteen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.

Opetushenkilöstö ja ruokailusta vastaava henkilöstö tekevät yhteistyötä kouluruokailun järjestämisessä ja toiminnan kehittämisessä. Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyviä tarpeita, tulee oppilaan, huoltajan, ruokailusta vastaavan henkilöstön ja kouluterveydenhuollon sopia yhdessä ruokailuun liittyvistä tukitoimista ja seurannasta.59

Välitunnit, päivänavaukset ja muut koulun yhteiset tapahtumat

Perusopetusasetuksen mukaan opetukseen tulee käyttää tuntia kohti vähintään 45 minuuttia ja opetukseen käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. Osa työajasta voidaan käyttää työelämään tutustuttamiseen sekä lukuvuoden päättäjäisiin ja muihin yhteisiin tapahtumiin.60 Säännös luo edellytykset koulupäivän monenlaiseen rytmittämiseen sekä välituntien järjestämiseen oppilaiden hyvinvointia edistävällä tavalla. Yhteisiä tapahtumia voivat olla muun muassa koulun juhlat, teemapäivät ja retket. Opintokäynnit ja leirikoulut voivat koskea koko kouluyhteisöä tai vain joitakin tai jotakin opetusryhmää. Myös niissä hyödynnetään perusopetusasetuksen mukaista koulutyön joustavan järjestämisen mahdollisuutta. Päivän työ aloitetaan lyhyellä päivänavauksella61.

Koulun yhteisöllisyyden ja oppilaiden terveen kehityksen, sosiaalisten suhteiden sekä opiskelussa jaksamisen kannalta välitunnit, päivänavaukset ja monenlaiset yhteiset tapahtumat ovat tärkeitä. Niitä hyödynnetään myös osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Ne vahvistavat oppilaiden laaja-alaista osaamista ja tekevät näkyväksi koulun kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta. Opintokäynnit ja leirikoulut puolestaan tarjoavat mahdollisuuksia oppimisympäristön laajentamiseen ja oppimiseen autenttisissa tilanteissa sekä yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa.

Opetuksen järjestäjällä on paljon harkintavaltaa sen suhteen, miten koulupäivä jaetaan opetusjaksoihin ja välitunteihin, mitä muuta toimintaa koulupäiviin sisältyy ja millaisia toimintamuotoja käytetään. Ratkaisut muokkaavat koulun toimintakulttuuria. Niitä tehtäessä otetaan huomioon perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämisen periaatteet.

Koulumatkat ja koulukuljetukset

Oppilaita kannustetaan kulkemaan koulumatkat terveyttä ja kuntoa edistävällä tavalla. Heitä opastetaan sekä itsenäisesti että koulukuljetuksin liikuttaessa huolehtimaan omasta ja muiden turvallisuudesta ja käyttäytymään matkaa tehdessään hyvin.

Koulukuljetuksen odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta sekä matkojen aikaisesta turvallisuudesta huolehditaan sopimalla menettelytavoista ja vastuuhenkilöistä62. Niistä sekä kuljetusjärjestelyistä tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Koulun tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta, koulumatkalla tapahtuneesta kiusaamisesta, väkivallasta tai häirinnästä tekoihin syyllistyneiden sekä niiden kohteina olleiden oppilaiden huoltajille ja tarvittaessa tukea huoltajia asian selvittämisessä63.

Tampere
Ei kuntakohtaisia lisäyksiä

Koulun kerhotoiminta

Tampereen kaupungin perusopetus järjestää 1. - 2. vuosiluokkien sekä erityisopetukseen otetuille 1. - 9. vuosiluokkien oppilaille aamu- ja iltapäivätoimintaa. Myös esiopetukseen osallistuvilla lapsilla on mahdollisuus osallistua esiopetuksen jälkeiseen kerhotoimintaan, joka toteutetaan yhdessä aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvien 1. - 2. vuosiluokkien oppilaiden kanssa.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tarjota lapsille ja nuorille turvallinen iltapäivä luotettavan ja koulutetun aikuisen seurassa. Toiminnassa mahdollistetaan positiiviset kokemukset sekä lepo ja virkistys. Lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus osallistua vapaavalintaiseen toimintaan, jossa liikunta, taide ja kulttuuri, käden taidot ja muut pajatoiminnat ohjaavat heidän kasvuaan ja kehitystään.

Vaihtoehtoisesti tamperelaisilla 1. - 9. vuosiluokan oppilailla on mahdollisuus osallistua Harrastavan iltapäivätoiminnan kerhoihin. Koulukohtaisen kerhotarjonnan suunnittelussa hyödynnetään oppilaiden asiantuntemusta.

Harrastava iltapäivätoiminnan tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilaita harrastavaan elämäntapaan. Kulttuuria, taiteita ja liikuntaa sisältävästä kerhotarjonnasta jokaisella oppilaalla on mahdollisuus löytää oma virkistyksen ja mielenkiinnon kohteensa.

Koulun kirjastotoiminta

Tampereen kaupungissa koulun ja kirjaston yhteistyö on monimuotoista ja se on kuvattu Koulun ja kirjaston yhteistyösuunnitelmassa. Kirjastoyhteistyön merkitystä korostavat tiedonhaku- ja tiedonhallintataitojen tärkeys. Kirjasto tarjoaa perusopetuksen luokka-asteille erikseen kohdennettuja palveluja aina kirjastokortin hankkimisesta tiedonhankintaan ja eri kirjallisuuden lajeihin tutustumiseen.

Lähikirjasto toimii koulun ulkopuolisena oppimisympäristönä ja sitä on mahdollista hyödyntää eri oppiaineissa ja oppiainerajat ylittävässä opetuksessa. Kirjastot tarjoavat rikkaan ympäristön projektiluontoisten oppimistöiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamiselle. Kirjallisuuden ohella tarjoutuu pääsy erilaisiin tietolähteisiin sekä lehti- ja artikkelitietokantoihin. Koulun ja kirjaston yhteistyö ohjaa oppilasta osaltaan elinikäiseen oppimiseen sekä ymmärrykseen kasvavan informaatiotulvan ja ristiriitaisen tiedon edessä.

Osassa tamperelaisista kouluista on oma koulukirjasto. Myös koulukirjastojen tehtävänä on toimia koulun omaa kasvatustehtävää tukevana ympäristönä. Sitä voidaan hyödyntää monin tavoin koulun yhteisissä tapahtumissa ja projekteissa.

Kouluruokailu

Kouluruokailun toteuttamista ohjaavat Valtion ravitsemusneuvottelukunnan Kouluruokasuositukset. Ruokailuhetki on osa kasvatusta ja opetusta. Opetushenkilöstö kannustaa yhteistyössä keittiöhenkilökunnan kanssa oppilaita osallistumaan kouluruokailun ja ruokailuhetken suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Opetushenkilöstö rohkaisee oppilaita antamaan aktiivisesti päivittäispalautetta keittiöhenkilökunnalle ja koulu osallistuu vuosittaisiin asiakastyytyväisyyskyselyihin. Kouluruokailun tavoitteena on monipuolisten ruokatottumusten vahvistaminen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Kouluruokailun kestävään elämäntapaan liittyvänä tavoitteena on panostaa yhdessä keittiöhenkilöstön kanssa ruokahävikin vähentämiseen. Yhteistyössä keittiöhenkilöstön kanssa voidaan toteuttaa koulukohtaisia kestävän kehityksen teemoja. Tavoitteiden toteutumista seurataan valtakunnallisilla ja kuntakohtaisilla mittareilla.

Jokaiselle oppilaalle on tarjolla koululounaan lautasmallin mukainen ateria. Oikea-aikainen ja kiireetön ruokailu edistää oppilaan ravitsemusta, antaa energiaa koulutyöhön ja ylläpitää työvireyttä koko koulupäivän ajan.

Kouluruokailu edistää ja opettaa suomalaista ja kansainvälistä ruokakulttuuria. Koulu ottaa toimintakulttuurissaan huomioon kouluruokailussa sovitut teemaviikot ja juhlapäivät. Opetus- ja keittiöhenkilöstö varmistaa hyvien pöytätapojen noudattamisen ja muiden ruokailijoiden huomioimisen. Koulun keittiöhenkilöstö tekee yhteistyötä koulun oppilaskunnan ja vanhempainyhdistyksen kanssa. Keittiön henkilökunta osallistuu pyydettäessä koulun järjestämiin vanhempainiltoihin.

Kouluruokailussa noudatetaan Tampereen kaupungin erityisruokavaliolinjausta, jonka mukaisesti otetaan huomioon oppilaiden ruokailuun liittyvät terveydelliset erityistarpeet terveydenhuollosta (koululääkäri, kouluterveydenhoitaja, ravitsemusterapeutti) saatavien ohjeiden perusteella.

Välitunnit, päivänavaukset ja muut koulun yhteiset tapahtumat

Koulupäivän aikataulut ja muut yhteiset tapahtumat määritellään koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Koulun toimintakulttuuri määrittelee päivänavauksien toteuttamistavat.

Koulumatkat ja koulukuljetukset

Oppilaille ja huoltajille tiedotetaan koulumatkojen ja kuljetusten hakemisesta sekä hakemiseen liittyvistä toimintatavoista ennen hakuaikaa lähetettävällä tiedotteella. Kaupungin verkkosivuilta löytyvät yksityiskohtaiset ohjeet koulumatkaeduista ja -kuljetuksista sekä niiden hakemisesta.

Koulu
Ei koulukohtaisia lisäyksiä