Perusopetuksen opetussuunnitelma

Vuosiluokkaistetut sisällöt vuosiluokilla 7-9

Valtakunnallinen
Ei valtakunnallisia lisäyksiä
Tampere
Ei kuntakohtaisia lisäyksiä

Ruotsin kieli B1 -oppimäärä: sisällöt vuosiluokilla 7-9

7.lk

8.lk

9.lk

S1 Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

S1 Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

S1 Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

Pohditaan yhdessä sitä, mistä jokaisen oma kieli- ja kulttuuri-identiteetti muodostuu (esim. oppilaan oppimat kielet ja erilaiset suomen kielen murteet oppilaan omassa elinympäristössä). Tutustutaan Ruotsiin ja muihin Pohjoismaihin sekä pohjoismaisiin kieliin. Vertaillaan suomenruotsia ja ruotsinruotsia toisiinsa ja muihin oppilaan osaamiin kieliin. Tutustutaan joihinkin pohjoismaisiin kulttuuri-ilmiöihin ja eri vuodenaikojen juhliin. Opitaan arvostamaan toisia kulttuureita sekä toimimaan vuorovaikutuksessa rakentavasti, arvostavasti ja hyviä tapoja noudattaen. Pyritään luomaan oppilaille mahdollisuus aitoon vuorovaikutukseen verkostoitumalla ruotsia puhuvien ihmisten kanssa. Haetaan eri lähteistä tietoa Pohjoismaista, erityisesti tvt-taitoja hyödyntäen. Autenttisuutta voidaan lisätä käyttämällä sähköisiä viestintävälineitä. (T1)

 

Oppilasta ohjataan tekemään havaintoja kohdekielen säännönmukaisuuksista kartuttaakseen kielitietouttaan. Kuvaillaan kieltä keskeisin kielitiedon käsittein, vertaillaan kieliä ja sovelletaan opittua omissa tuotoksissa. Hyödynnetään eri tekstityyppejä. (T2)

Syvennetään Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden sekä pohjoismaisten kielten ja kulttuuri-ilmiöiden tuntemusta. Vahvistetaan oppilaan omaa identiteettiä sekä suomalaisena että pohjoismaalaisena. Pohditaan, kuinka kieli voi yhdistää ihmisiä sekä sitä, mitä iloa ja hyötyä kielitaidosta voi olla. Opitaan arvostamaan toisia kulttuureita sekä toimimaan vuorovaikutuksessa rakentavasti, arvostavasti ja hyviä tapoja noudattaen. Keskustellaan kriittisesti eri kielten ja kulttuurien edustajia koskevista stereotypioista. Pohjoismaista haetaan tietoa mahdollisimman monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen. Tvt-taitoja voidaan hyödyntää myös verkostoitumisessa. (T1)

 

Tehdään havaintoja ja johtopäätöksiä kohdekielen säännönmukaisuuksista, kuvaillaan kielen rakenteita sopivia keskeisiä kielitiedon käsitteitä käyttäen, myös monikielisesti. Sovelletaan kielitietoutta ja kielen ilmiöitä luovasti omissa tuotoksissa. (T2)

Tutustutaan Pohjoismaihin, pohjoismaisiin kieliin ja pohjoismaalaisia yhdistäviin arvoihin, kuten kielten ja kulttuurien moninaisuuden arvostamiseen, tasa-arvoon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Pohditaan, kuinka kunkin maan kieliolot ovat seurausta maan Pohjoismaiden yhteisestä historiasta, maantieteestä sekä politiikasta.  Vahvistetaan oppilaan omaa identiteettiä sekä suomalaisena että pohjoismaalaisena esimerkiksi tutustumalla erilaisiin kulttuuri-ilmiöihin ja vertailemalla niitä. Toimitaan vuorovaikutuksessa toista kieltä ja kulttuuria edustavan henkilön kanssa rakentavasti, arvostavasti ja hyviä tapoja noudattaen. Verkostoitumisessa voidaan tehdä kokeiluja myös sosiaalisen median keinoin. (T1)

 

Syvennetään oppilaan käsitystä kielen keskeisimmistä rakenteista ja taitoa kuvata niitä kielitiedon käsittein. Sovelletaan opittua keskeistä kielitietoa ja sanastoa omissa tuotoksissa. (T2)

S2 Kielenopiskelutaidot

S2 Kielenopiskelutaidot

S2 Kielenopiskelutaidot

Oppilasta ohjataan tekemään havaintoja omasta oppimisestaan ja ottamaan aktiivisesti vastuuta omien tavoitteidensa asettelusta, oman työn suunnittelusta ja työskentelyprosessista. Rohkaistaan kokeilemaan oppimisessaan myös eri aistikanavia ja soveltamaan uusia työtapoja itselle sopiviksi.  Ilmaistaan itseä luovasti sekä työskennellään pitkäjänteisesti toisia arvostavalla, kannustavalla ja positiivisella tavalla vastavuoroisesti, myös arvioidessa itseään ja ryhmän muita jäseniä. Muistutetaan myös vastavuoroisen auttamisen merkityksestä.  Vahvistetaan ryhmässä toimimisen taitoja erilaisin yhteistoiminnallisin työtavoin. Vahvistetaan taitoa käyttää erilaisia tilanteeseen sopivia oppimateriaaleja sekä apuvälineitä, kuten sanakirjoja ja verkkotyökaluja. Myös internetin käännösohjelmien käyttöä voidaan kokeilla ja pohtia niiden arvoa kielenoppimiselle. (T3)

 

Keskustellaan oppilaiden omista kielenkäyttökokemuksista sekä siitä, millaisissa tilanteissa kielitaidosta on hyötyä ja millaisilla keinoilla voi auttaa viestin välittymistä. Kannustetaan näkemään myös virheet mahdollisuutena kehittää omaa kielitaitoaan. Harjoitellaan huomaamaan oman kielitaidon käyttömahdollisuudet niin koulun toiminnassa kuin koulun ulkopuolellakin sekä itseilmaisun että tiedonhankinnan välineenä. Kiinnitetään huomiota saatavilla oleviin fyysisiin ja sähköisiin opiskeluympäristöihin sekä laadukkaisiin oppimateriaaleihin. Tutustutaan esim. kirjaston erilaisiin kielenoppijalle tarjoamiin palveluihin. Vuorovaikutuksen keinot, ruotsin opiskelussa tarvittavat kielitiedon käsitteet ja työtavat luovat yhteyksiä äidinkielen, A1-kielen ja mahdollisen A2-kielen opintoihin. Ruotsin kielen sisältöjä voidaan luontevasti yhdistää mm. biologian, maantiedon, terveystiedon, historian, opinto-ohjauksen, kuvataiteen, musiikin ja kotitalouden kanssa. Ruotsin kieltä voidaan käyttää kaikissa oppiaineissa tiedonhaun välineenä. (T4)

Syvennetään taitoa ottaa aktiivisesti vastuuta omien tavoitteiden asettelusta vuosiluokan tavoitteiden suuntaisesti sekä työn suunnittelusta ja pitkäjänteisestä työskentelystä. Harjaannutaan soveltamaan itselleen luontevia ja tehokkaita opiskelutapoja itsenäisesti ja ryhmässä toimittaessa. Vahvistetaan oppilaan taitoa tehdä huomioita omasta oppimisestaan. Häntä kannustetaan tuomaan esille omia kokemuksiaan sekä ideoitaan. Rohkaistaan ilmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti. Korostetaan sitkeän työskentelyn tärkeyttä sekä positiivista vastavuoroisuutta, myös arvioidessa itseään, työparia ja ryhmän muita jäseniä. Korostetaan vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja käyttämällä erilaisia yhteistoiminnallisia työskentelytapoja. Pidetään yllä oppimisen iloa draaman, pelillisyyden ja leikin avulla.  Tuodaan esille oman myönteisen asennoitumisen ja hyväksyvän ilmapiirin ylläpitämisen tärkeyttä sekä jokaisen ryhmän jäsenen vastuuta siinä. (T3)

 

Käytetään karttuvaa kielitaitoa itsensä ilmaisemiseen ja tiedonhakuun kielten tunneilla sekä muiden oppiaineiden ja oppiainerajat ylittävissä projekteissa. Vuorovaikutuksen keinot, ruotsin opiskelussa tarvittavat kielitiedon käsitteet ja työtavat luovat yhteyksiä äidinkielen, A1-kielen sekä mahdollisen A2- ja/tai B2-kielen opintoihin. Ruotsin kielen sisältöjä voidaan luontevasti yhdistää mm. biologian, maantiedon, terveystiedon, historian, opinto-ohjauksen sekä mahdollisten valinnaisten taito- ja taideaineiden, kuten kuvataiteen, musiikin ja kotitalouden, kanssa. Ruotsin kieltä voidaan käyttää kaikissa oppiaineissa tiedonhaun välineenä. (T4)

Syvennetään elinikäiseen oppimiseen tähtääviä monipuolisia kieltenopiskelutaitoja. Oppilasta kannustetaan kiinnittämään huomiota omiin vahvuuksiinsa ja haasteisiinsa kielenoppijana sekä käyttämään ja soveltamaan erilaisia kielenoppimisstrategioita monipuolisesti omaa osaamistaan edistääkseen. Ohjataan oppilasta ottamaan aktiivisesti vastuuta omien realististen tavoitteidensa asettelusta, työn suunnittelusta sekä työskentelyprosessista. Vahvistetaan positiivista suhtautumista kielten opiskeluun ja opiskeluun yleisesti sekä itseen oppijana. Käytetään monipuolisia työskentelytapoja, jotka auttavat oppilasta löytämään itselleen luontevia ja tehokkaita opiskelutapoja toimiessaan niin itsenäisesti kuin ryhmässäkin. Työskennellään pitkäjänteisesti toisia arvostavalla, kannustavalla ja positiivisella tavalla vastavuoroisesti, myös arvioidessa itseä ja ryhmän muita jäseniä. Korostetaan hyvien vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen tärkeyttä koulutyössä, kaikessa koulun ulkopuolisessa toiminnassa ja työelämässä. (T3)

 

Huomataan oman kielitaidon käyttömahdollisuudet niin koulun toiminnassa kuin koulun ulkopuolellakin itseilmaisun ja tiedonhankinnan välineenä. Etsitään omille taidoille sopivaa ja kiinnostuksen kohteisiin liittyvää aineistoa. Keskustellaan siitä, kuinka vahvat ruotsin kielen alkeistaidot luovat pohjan elinikäiselle oppimiselle ja edistävät oppilaan mahdollisuuksia toimia osallistuvana yhteiskunnan jäsenenä ja kestävän tulevaisuuden rakentajana. Pohditaan, miten monipuolinen kielitaito ja erityisesti ruotsin kielen taito voi auttaa myöhemmin opiskelu- ja työmahdollisuuksien löytämisessä. Vuorovaikutuksen keinot, ruotsin opiskelussa tarvittavat kielitiedon käsitteet ja työtavat luovat yhteyksiä äidinkielen, A1-kielen sekä mahdollisen A2- ja/tai B2-kielen opintoihin. Ruotsin kielen sisältöjä voidaan luontevasti yhdistää mm. biologian, maantiedon, terveystiedon, yhteiskuntaopin, opinto-ohjauksen sekä mahdollisten valinnaisten taito- ja taideaineiden, kuten kuvataiteen, musiikin ja kotitalouden, kanssa. Ruotsin kieltä voidaan käyttää kaikissa oppiaineissa tiedonhaun välineenä. (T4)

S3 Kehittyvä kielitaito: taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaa tekstejä

S3 Kehittyvä kielitaito: taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaa tekstejä

S3 Kehittyvä kielitaito: taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaa tekstejä

Syvennetään oppijan vuorovaikutustaitoja luomalla monipuolisia viestintätilanteita. Omia asenteita, kohtaamistaitoja ja toimintatapoja tarkastellaan ja reflektoidaan esimerkiksi Eurooppalaisen kielisalkun kielenoppimiskertomuksen avulla. Vuorovaikutusta harjoitellaan myös esim. ryhmätöiden, pelien ja erilaisten roolien kautta. (T5)

 

Viestintästrategioiden osaamista syvennetään harjoittelemalla viestinnän vastavuoroisuutta: kuinka kysytään yksinkertaisia kysymyksiä, vastataan, pyydetään keskustelukumppania toistamaan sanomansa sekä ylläpidetään keskustelua reagoimalla ja auttamalla puhekumppania. Annetaan oppilaalle mahdollisuuksia käyttää tukena erilaisia apuvälineitä kuten sanastoja, internetiä, sosiaalista mediaa tai lehtiä. (T6)

 

Syvennetään taitoa käyttää kieltä kohteliaasti ja tilanteeseen sopivalla tavalla eri viestintätilanteissa. Erilaisten roolien ottaminen ja draaman käyttö antavat mahdollisuuksia myös näkökulman vaihtoon.  Aitoihin vuorovaikutustilanteisiin päästään myös esimerkiksi ryhmä- ja projektityöskentelyn keinoin. (T7)

 

Kannustetaan oppilasta harjoittelemaan itselleen ominaisia ja mielekkäitä työtapoja tekstien tulkitsemisessa. Aloitetaan paljon tuttua kieliainesta sisältävistä teksteistä ja lisätään haasteita oppilaiden ja oppilasryhmien taitotason mukaan. Harjoitellaan kerroksittaista lukemista ja kuuntelemista: ennakoidaan tekstin sisältöä esim. kuvituksen ja otsikoiden avulla, tiivistetään tekstin keskeisen sisältö hyvin lyhyesti esim. työparin kanssa ja etsitään tarkempaa yksityiskohtaista tietoa vastaamalla annettuihin kysymyksiin. Hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan erilaisia oman elinympäristön, valmiiden oppimateriaalien, lehtien, tietotekniikan ja muiden sähköisten viestimien tarjoamia mahdollisuuksia aihepiiriltään ja tekstityypiltään erilaisten tekstien lähteenä. (T8)

 

Tuotetaan omia tekstejä niin suullisesti kuin kirjallisestikin eri muodoissa, myös esimerkiksi miellekartan, sarjakuvan tms. keinoin. Vahvistetaan oppilaan omia viestintätaitoja varioiden monipuolisesti sekä tekstityyppejä että aihepiirejä. Vahvistetaan tarpeen mukaan entuudestaan tuttujen aihepiirien hallintaa, esim. itsestä kertominen ja yksinkertaisista ostos- ja ravintolatilanteista selviytyminen. Uusina aihepiireinä otetaan esille erilaiset matkustamiseen liittyvät tilanteet, esim. kuinka kysytään junan tai linja-auton lähtöaikoja, ostetaan matkalippu ja tutustutaan karttaan ja nähtävyyteen. Erilaisia aihepiirejä on luontevaa harjoitella roolien avulla. Viestinnän tukena hyödynnetään elekieltä ja erilaisia tunteen ilmauksen keinoja. Puhetta ja kirjoitettua tekstiä voidaan tallentaa esim. mobiililaitteiden avulla. Korostetaan, että viestin välittyminen on virheettömyyttä tärkeämpää. Kerrataan ja syvennetään sanastoa ja vahvistetaan sitä esimerkiksi pelien ja leikkien avulla. Otetaan esille kielitiedon käsitteitä ja kiinnitetään enemmän huomiota eri sanaluokkien keskeisimpiin ominaisuuksiin. Kielen rakenteitakin voidaan harjoitella toiminnallisesti. Pohditaan, millä tavalla voidaan itse auttaa oman sanavaraston karttumista, esim. millä ajan ja paikan ilmauksilla voidaan laajentaa omaa kielen käyttöä. Esimerkiksi miellekartat, sanapelit ja -leikit, lorut ja hokemat tukevat sanaston mieleen painamista. Tutustutaan ruotsin kielelle ominaiseen ääntämiseen ja äänteisiin vaihtelevin keinoin, esimerkiksi tv-ohjelmien, elokuvakatkelmien, musiikin tai riimien avulla. Harjoitellaan luontevaa ääntämistä äänne-, sana-, lause- ja tekstitasolla. (T9)

Vuorovaikutustilanteita harjoiteltaessa otetaan huomioon ajankohtaisuus, autenttisuus (tilanteen kannalta aito ja tarkoituksenmukainen) ja merkityksellisyys nuoren itsensä ja hänen tulevaisuutensa kannalta. Kielenoppijan identiteetin muodostumista tuetaan käyttämällä ajankohtaisia aiheita, oppilaskeskeisiä työtapoja sekä vaihtelevia ja monipuolisia opetusjärjestelyjä. Käytetään draamaa ja erilaisia rooleja, jotka antavat luontevan mahdollisuuden näkökulman vaihtamiselle ja tunneilmaisulle. (T5)

 

Harjoitellaan monipuolisesti itselle ominaisia luontevan viestinnän keinoja, esim. vastavuoroisuutta, ilmeitä ja elekieltä käyttäen. Pyydetään apua (esim. toistoa ja hidastusta) ja annetaan apua (esim. kiertoilmauksia) ruotsin kielellä.  Viestinnän tukena voidaan käyttää myös kulloiseenkin tilanteeseen sopivia apuvälineitä, esimerkiksi oppilaiden itsensä etukäteen työstämää ajatuskarttaa, aihepiirisanastoa tai keskustelurunkoa, johon on kerätty tarvittavia keskeisiä ilmauksia. Harjoitellaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia, esim. sosiaaliset kohtaamiset, kysyminen ja vastaaminen, kertominen ja mieltymysten ilmaiseminen. (T6)

 

Mietitään yhdessä erilaisia kohteliaisuutta vaativia arkipäivän viestintätilanteita, kohteliaita ilmaisutapoja ja fraaseja sekä harjoitellaan niitä monipuolisin keinoin, yhdessä myös leikin keinoin. (T7)

 

Kannustetaan oppilasta käyttämään itselleen ominaisia ja mielekkäitä työtapoja tekstien tulkitsemisessa. Hyödynnetään mm. erilaisia viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia erilaisten tekstien lähteenä. Sähköisiä sanakirja- ja käännösohjelmia voidaan käyttää apuna tekstien tulkinnassa. (T8)

 

Karttuvaa sanavarastoa hyödynnetään luovasti erityyppisissä tekstituotoksissa suullisesti ja kirjallisesti. Aiemmin esille otettuja aihepiirejä (itsestä ja omasta elinpiiristä kertominen ja palvelutilanteet) voidaan tarpeen mukaan kerrata, vahvistaa ja syventää. Keskeinen aihepiiri voi olla esim. eri Pohjoismaissa matkustaminen. Vahvistetaan sujuvaa ääntämistä sekä ruotsin kielelle tyypillisiä äänteitä, sana- ja lausepainoa vaihtelevilla työtavoilla. Tehdään yhdessä ja itsenäisesti havaintoja kielen säännönmukaisuuksista vertaillen rakenteita myös oppilaan osaamien muiden kielten kanssa. Vahvistetaan kielitietoutta niin, että erilaiset lauserakenteet ja eri sanaluokkiin kuuluvien sanojen keskeisimmät erityispiirteet alkavat tulla esiin myös omissa tuotoksissa. (T9)

Vuorovaikutustaitoja syvennetään jatko-opintoja silmällä pitäen. Vuorovaikutusta harjoitellaan monipuolisesti sekä puhuen että kirjoittaen. Painopiste on epämuodollisissa ja arkielämään liittyvissä vuorovaikutustilanteissa. Pohjoismainen näkökulma pidetään vahvasti esillä: keskustellaan myös ruotsin kielen taidon tuomista mahdollisuuksista opiskella ja työskennellä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.  (T5)

 

Syvennetään taitoa käyttää monipuolisesti ja omia, itselle ominaisia kielen oppimisen ja viestinnän strategioita. Luontevan viestinnän keinoja ovat esimerkiksi puhekumppanin huomioonottaminen ja aktiivinen kuunteleminen, vuoronotto, selvennyksen pyytäminen, reagoiminen, kiertoilmausten käyttäminen, ylä- ja alakäsitteiden käyttäminen, tarvittavan käsitteen kuvaileminen, tarvittaessa avun pyytäminen keskustelukumppanilta, muihin kieliin tukeutuminen, piirtäminen sekä eleet, ilmeet ja muu kehonkieli. Viestin välittyminen on virheettömyyttä tärkeämpää. Hyödynnetään tilanteeseen sopivia apuvälineitä. Pyritään soveltamaan opittua yksilöllisesti. (T6)

 

Sovelletaan erilaisia kohteliaita ilmaisutapoja ja fraaseja uusissa viestintätilanteissa. Harjoitellaan esimerkiksi kohteliasta tapaa tervehtiä, kysyä kuulumisia, pyytää jotakin esim. ravintolassa, kiittää ja pyytää anteeksi. (T7)

 

Tulkintataitoja harjoiteltaessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia tekstityyppejä puhuttuina ja kirjoitettuina sekä kuvitettuina, esim. kertovat tekstit, dialogit, lyhyet uutiset, toimintaohjeet, lehtiartikkelit, mainokset, esitteet, elokuvakatkelmat, sarjakuvat, laulujen sanoitukset, opasteet ja aikataulut. Hyödynnetään mahdollisimman monipuolisesti erilaisia oman elinympäristön, oppimateriaalien, lehtien ja muiden painotuotteiden sekä sähköisten viestimien ja tarjoamia aihepiirejä. Tekstejä valittaessa otetaan huomioon ajankohtaisuus ja aiheiden kiinnostavuus ja merkityksellisyys oppilaille. Harjoitellaan sekä tekstin keskeisen sisällön kokonaisvaltaista ymmärtämistä (esim. “Kerro parillesi lyhyesti, mistä teksti kertoo.) että yksityiskohtaisen tiedon etsimistä tekstistä (esim. “Vastaa kysymyksiin tekstin perusteella.”). Harjoitellaan tulkintataitoja, esim. vieraan sanan merkityksen päättelemistä asiayhteyden avulla. Kannustetaan oppilasta rakentamaan itselleen mahdollisimman laajaa sana- ja ilmaisuvarastoa. (T8)

 

Sanavarastoa ja kielitietoa sovelletaan luovasti omissa erityyppisissä tekstituotoksissa suullisesti ja kirjallisesti. Käytetään esimerkiksi toiminnallisuutta, pelillisyyttä, roolin ottamista ja leikillisyyttä lisäämään motivaatiota ja rohkeutta ilmaista itseään luovasti. Korostetaan positiivista ja optimistista asennetta omaa opiskelua kohtaan. Syvennetään taitoa valita eriyttäviä tehtäviä ja työtapoja omien taitojen mukaan ja sovelletaan opittua esimerkiksi portfolio-työskentelyssä, joka voi koostua sekä puhutuista että kirjoitetuista tuotoksista. Aiemmin esille otettuja aihepiirejä (itsestä ja omasta elinpiiristä kertominen, palvelutilanteet ja matkustaminen) voidaan tarpeen mukaan kerrata, vahvistaa ja syventää. Keskeinen uusi aihepiiri voi olla esim. jatko-opinnot ja työelämä. Vahvistetaan sujuvaa ääntämistä: harjoitellaan ruotsin kielelle tyypillisiä äänteitä, sana- ja lausepainoa vaihtelevilla työtavoilla. Keskustellaan oikeanlaisen ääntämisen merkityksestä viestin ymmärrettävyydessä. Autenttista mallia ääntämiseen voidaan etsiä oppimateriaalien ohella verkosta, erilaisista ohjelmatallenteista, televisiosta jne. Hyödynnetään kielitietouden karttumista: keskeiset lauserakenteet ja eri sanaluokkiin kuuluvien sanojen tärkeimmät erityispiirteet alkavat tulla selkeämmin esiin myös omissa tuotoksissa tukien viestin ymmärrettävyyttä. (T9)

Koulu
Ei koulukohtaisia lisäyksiä