Perusopetuksen opetussuunnitelma

1.4 Paikallisen opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut

Valtakunnallinen

Ei valtakunnallisia lisäyksiä

Paikallinen opetussuunnitelma, sitä tarkentavat lukuvuosisuunnitelmat sekä muut suunnitelmat laaditaan opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla edellä kuvattuja tavoitteita ja periaatteita noudattaen. Opetuksen järjestäjä voi päättää opetussuunnitelmaan sisältyvien ratkaisujen delegoinnista kouluille ja koulukohtaisen opetussuunnitelman laadinnasta.

Tässä alaluvussa määrätään ne paikallisesti päätettävät opetussuunnitelmaratkaisut sekä opetussuunnitelmassa kuvattavat asiat, joita ei käsitellä muissa luvuissa. Opetussuunnitelman perusteiden kussakin pääluvussa määrätään tarkemmin, mitä paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee kyseisessä luvussa käsitellyn kokonaisuuden osalta päättää ja kuvata.

Opetuksen järjestäjä päättää opetussuunnitelman laatimiseen liittyvistä ratkaisuista ja toimintatavoista:

  • laaditaanko paikallinen opetussuunnitelma koulujen yhteisenä, kokonaan tai osin koulukohtaisena, seudullisena tai käytetäänkö muuta ratkaisua

  • millä kielillä annettavaa opetusta varten opetussuunnitelma laaditaan ja hyväksytään (suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa opetusta varten)

  • mikä on opetussuunnitelman rakenne ja asioiden käsittelyjärjestys, missä muodossa opetussuunnitelma julkaistaan

  • miten henkilöstö sekä oppilaat ja huoltajat osallistuvat opetussuunnitelman laatimiseen, arviointiin ja kehittämiseen ja miten otetaan huomioon eri tilanteissa olevien huoltajien osallistumismahdollisuudet

  • miten opetussuunnitelman laatimiseen liittyvä yhteistyö esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen sekä perusopetusta seuraavaa koulutusvaihetta edustavien oppilaitosten kanssa järjestetään

  • mitkä muut tahot ovat mukana opetussuunnitelman laadinnassa ja toteutuksessa ja miten yhteistyö järjestetään

  • miten paikalliset erityispiirteet ja -tarpeet, arviointien ja kehittämistyön tuottama tieto ja kehittämisen tavoitteet sekä muut paikalliset suunnitelmat otetaan opetussuunnitelman valmistelussa huomioon.

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa opetussuunnitelman laadintaan ja kehittämiseen liittyvät asiat:

  • miten huolehditaan oppilashuoltoa ja kodin ja koulun yhteistyötä käsittelevien osuuksien laatimisesta yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa

  • miten opetussuunnitelman toteutumista seurataan ja miten opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään

  • mitkä ovat ne paikalliset suunnitelmat ja ohjelmat, jotka täydentävät ja toteuttavat opetussuunnitelmaa (esimerkiksi aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma, kestävän kehityksen ohjelma, tasa-arvosuunnitelma, kulttuurikasvatussuunnitelma, tietostrategia).

Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa opetuksen järjestämiseen liittyvät ratkaisut:

  • miten edistetään perusopetuksen yhtenäisyyttä sekä siirtymävaiheisiin liittyvää yhteistyötä (perusopetuksen sisällä sekä esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen ja perusopetusta seuraavan koulutusvaiheen oppilaitosten kanssa)

  • järjestetäänkö opetus tai osa siitä yhdysluokkaopetuksena (katso myös alaluvut 5.4 ja 5.6)

  • järjestetäänkö opetus tai osa siitä vuosiluokittain etenevänä vai vuosiluokkiin sitomattomasti etenevänä (katso myös alaluvut 5.4 ja 5.6)

  • järjestetäänkö opetus pääosin ainejakoisena vai kokonaan tai osin eheytettynä; mitkä ovat mahdollisen eheytetyn opetuksen järjestämisen pääpiirteet

  • miten opetustunnit jaetaan vuosiluokittain yhteisten oppiaineiden, taide- ja taitoaineiden valinnaisten tuntien sekä oppilaalle valinnaisten aineiden kesken valtioneuvoston asetuksen edellyttämällä tavalla (paikallinen tuntijako)14

  • mikä on opetuksen järjestäjän kieliohjelma, miltä vuosiluokilta eri kielten opetus aloitetaan (katso myös toisen kotimaisen kielen ja vieraiden kielten osuudet sekä luku 12)

  • mitkä ovat oppilaille tarjottavat valinnaiset aineet ja mille vuosiluokille niiden opetus sijoittuu (katso myös luku 12)

  • mitkä ovat opetuksen mahdolliset painotukset ja miten ne toteutetaan; miten painotus näkyy tuntijaossa sekä opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä (katso myös luku 12)

  • miten oppilaanohjaus järjestetään
    • ohjaussuunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet, toimintatavat, työn ja vastuunjako sekä työskentely monialaisissa verkostoissa, kodin ja koulun yhteistyö ohjauksessa, tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus, jatko-ohjaus perusopetuksen jälkeisiin opintoihin, työelämäyhteistyö sekä työelämään tutustumisen järjestelyt (katso myös vuosiluokkakokonaisuuksiin sisältyvä oppilaanohjauksen tehtäväkuvaus).
  • sisältyykö yhdenvertaisuuslain mukainen koulukohtainen yhdenvertaisuussuunnitelma opetussuunnitelmaan vai laaditaanko se erillisenä suunnitelmana

    • lain mukaan oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi; oppilaitoksella tulee olla suunnitelma toimenpiteistä ja sekä huoltajille että oppilaille on varattava mahdollisuus tulla kuulluksi edistämistoimenpiteistä.

Tampere

Ei kuntakohtaisia lisäyksiä

Tampereen kaupunkistrategian toteuttamista tuetaan kolmella tavalla: toimimme yhdessä, toimimme vastuullisesti, toimimme avoimesti ja rohkeasti. Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminta perustuu yhteisölliseen, kannustavaan ja luottamukselliseen ilmapiiriin sekä edistää toiminnallaan yhdenvertaisuutta, monikulttuurisuutta ja turvallisuutta. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintatapoja tarkastellaan ja kehitetään jatkuvasti. Toiminnassa kehitetään vuorovaikutuksellista viestintää ja hyödynnetään tieto- ja viestintäteknologiaa.

Tampereen kaupunkistrategian vision ja toimintatapojen viisi painopistettä ulottuvat vuoteen 2025 ja luovat pohjan Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen arvopohjalle, tehtävälle ja toimintakulttuurille.

Tampereen kaupungin varhaiskasvatus ja perusopetus tukee

  • osallisuudella yhdessä tekemistä

  • liikkuvan elämäntavan ja terveiden elämäntapojen edistämisellä ennaltaehkäisyä ja hyvinvointierojen kaventamista

  • globaalikasvatuksella, tvt-taitojen edistämisellä ja innovatiivisuuteen kannustamalla elinvoimaa ja kilpailukykyä

  • kestävään elämäntapaan kasvattamalla kestävän yhdyskunnan rakentumista

  • työhyvinvoinnin, henkilöstön osaamisen ja johtamisen kehittämisellä tasapainoista taloutta ja uudistuvaa organisaatiota.

Opetuksen järjestäjänä toimii Tampereen kaupungin perusopetus. Päivittäinen koulutyö rakentuu kansainvälisille sopimuksille, valtiolliselle lainsäädännölle, valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden sekä Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen linjauksille.

Tampereen lasten ja nuorten palvelujen lautakunta hyväksyy valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden pohjalta laaditun perusopetuksen kuntakohtaisen opetussuunnitelman, kuntakohtaisen yhteisen tuntijaon ja opetussuunnitelmallisten painotusten tuntijaot sekä kieliohjelman. Opetussuunnitelma laaditaan suomenkielistä opetusta varten. Tästä poikkeuksena ovat vieraskielistä opetussuunnitelmallista painotusta tarjoavien koulujen koulukohtaiset opetussuunnitelmat. Tampereen kuntakohtaista perusopetuksen opetussuunnitelmaa noudatetaan Tampereen kaupungin toteuttamassa ja koordinoimassa perusopetuksessa.

Koulut laativat koulukohtaiset opetussuunnitelmat valtakunnallisten perusteiden ja kuntakohtaisen osuuden pohjalta. Koulun opetussuunnitelman hyväksyy rehtori. Koulut laativat lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuvan lukuvuosisuunnitelman.

Tampereen kaupungin tavoitteena on lasten ja nuorten yhtenäinen koulupolku. Tampereella toteutetaan esi- ja alkuopetuksen toimintamallia sekä vahvaa koulupolkukohtaista yhteistyötä varhaiskasvatuksesta yläkouluun. Toisen asteen oppilaitosten ja lisäopetusta antavien koulujen kanssa tehdään kiinteää yhteistyötä.

Perusopetuksen kuntakohtaista opetussuunnitelmaa on laadittu seudullisena yhteistyönä ja rinnakkain Tampereen esiopetuksen opetussuunnitelman kanssa. Opetussuunnitelmatyön yhteydessä on kuultu toisen asteen oppilaitosten ja lisäopetusta antavien koulujen edustajia. Perusopetuksen oppilailla, huoltajilla ja henkilöstöllä on ollut mahdollisuus osallistua kuntakohtaisen opetussuunnitelman laatimiseen. Yhteistyö jatkuu opetussuunnitelman arvioinnin ja kehittämisen osalta perusopetuksessa laaditun arviointisuunnitelman mukaisesti.

Oppilashuoltoa käsittelevät opetussuunnitelman osuudet on laadittu yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden kanssa.

Lasten ja nuorten vaikuttamisen foorumit, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut, nuorten palvelut sekä yrittäjyyskasvatuksen ja työelämän tahot ovat myös osallistuneet opetussuunnitelmatyöhön. Mainitut tahot edistävät toiminnassaan opetussuunnitelman toimintakulttuurin toteutumista lasten ja nuorten kanssa.

Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävät erillisinä asiakirjoina muun muassa kaupunkistrategia, hyvinvointisuunnitelma, varhaiskasvatussuunnitelma, esiopetuksen opetussuunnitelma, perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma, aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma, yhdenvertaisuussuunnitelma, tasa-arvosuunnitelma, koulujen ja esiopetuksen lukuvuosisuunnitelmat, perusopetuksen arviointisuunnitelma, TVT-suunnitelma ja kestävää elämäntapaa ohjaavat suunnitelmat.

Tampereen kaupungin perusopetukselle on laadittu kuntakohtainen ohjauksen suunnitelma, jota on täsmennetty vuosiluokille laadituilla tavoitteilla ja sisällöillä. Koulut täydentävät suunnitelmia tarvittaessa omilla käytännöillään. Yhteisillä tavoitteilla pyritään varmistamaan jokaiselle tarpeitaan vastaava ja riittävä ohjaus.

Tampereen perusopetuksen opetussuunnitelma julkaistaan sähköisessä muodossa. Opetussuunnitelman perusteet, kuntakohtainen opetussuunnitelma sekä kunkin koulun oma opetussuunnitelma muodostavat kokonaisuuden. Lukuvuosisuunnitelmat laaditaan koulun omaan käyttöön sähköisenä lukuvuosittain.

Opetussuunnitelman toteutumista seurataan osana perusopetuksen seuranta-, arviointi- ja kehittämistyötä. Koulut arvioivat omaa toimintaansa suunnitelmallisesti.

Tähän tuntijako taulukkona

Kieliohjelma

Tampereen kaupungin perusopetuksessa ensimmäiseltä vuosiluokalta alkavasta yhteisestä vieraasta kielestä (A-kieli) käyte­tään nimitystä A1-kieli ja kolmannelta vuosiluokalta alkavasta valinnaisesta vieraasta kie­lestä (valinnainen A-kieli) nimitystä A2-kieli. Kuudennelta vuosiluokalta alkavasta toisesta kotimaisesta kielestä käytetään nimitystä B1-kieli. Kahdeksan­nelta vuosiluokalta alkavasta valinnaisesta kielestä käytetään nimitystä B2-kieli.

Tampereen kaupungin perusopetuksen kieliohjelmassa kuvataan, mitä kieliä Tampereen kaupungin perus­kouluissa on mahdollista opiskella. Kieliohjelmat vaihtelevat kouluittain. Kieliohjelman mukaan oppilailla on mahdollisuus opiskella kahta vierasta kieltä perusopetuksen vuosiluokkien 1 - 6 aikana. Kielivalinnat ovat sitovia koko peruskoulun ajan.

Kielipoluilla tuetaan oppilaan yhtenäistä opetussuunnitelmallista kielten opiskelun kokonaisuutta esiopetuksesta lähtien ja varmistetaan, että vuosi­luokkien 7 - 9 kouluissa ja niiden oppilaspohjan muodostavissa vuosiluokkien 1 - 6 kouluissa on sama tarjonta A-oppimäärän kielissä. Kielipolku havainnollistaa, mitä A-kieliä eri kouluissa tarjotaan ja missä vuosiluokkien 7 - 9 koulussa oppilas jatkaa opiskeluaan. Englan­nin kieltä ei ole mainittu kielipoluissa, koska englantia voi opiskella A-oppimäärän mukaisesti jokaisessa Tampereen kaupungin peruskoulussa. Kielipolut esitellään oppilaille ja huoltajille hyvissä ajoin ennen kielivalintojen tekemistä.

A-kieli

Ensimmäisen kaikille oppilaille yhteisenä opetettavan A-kielen (A1-kieli) opiskelu aloitetaan ensimmäisellä vuosiluokalla. Tampereen kaupungin perusopetuksen kieliohjelman mukaan A-kieliä (A1-kieli) ovat englanti, espanja, kiina, ranska, saksa tai venäjä sekä toinen kotimainen kieli, ruotsi, jota on mahdollista opiskella A1-oppimäärän mukaan.

Valinnainen A-kieli

Vapaaehtoisesti valittavan valinnaisen A-kielen (A2-kieli) opiskelu aloitetaan lukuvuonna 2021-22 kolmannella vuosiluokalla (koskee niitä oppilaita, jotka ovat aloittaneet A1-kielen opiskelun 1.luokalla) tai neljännellä vuosiluokalla (koskee niitä oppilaita, jotka ovat aloittaneet A1-kielen opiskelun 3.luokalla), Tampereella perusopetuksen kieliohjelman mukaan valinnaisia A-kieliä (A2-kieli) ovat englanti, espanja, ranska, ruotsi, saksa tai venäjä. Valinnainen A-kieli (A2-kieli) lisää oppilaan kokonaisviikkotuntimäärää. Yläkouluissa vapaaehtoisesti valittava valinnainen A-kieli (A2-kieli) luetaan valinnaisaineeksi kahdeksannella ja yhdeksännellä vuosiluokalla.

B1-kieli

B1-kielenä opiskellaan toista kotimaista (ruotsi) kieltä. B1-kielen opiskelu aloitetaan kuudennella vuosiluokalla.

Valinnainen B2-kieli

Valinnaisen B2-kielen opiskelu aloitetaan kahdeksannella vuosiluokalla. Tampereen kaupungin perusopetuksen kieliohjelman mukaan valinnaisia B2-kieliä ovat saksa, ranska, venäjä, espanja, italia, kiina ja latina.

Tampereen kaupungin perusopetuksessa tarjotaan ensimmäiseltä vuosiluokalta alkavina englannin-, ranskan- ja saksankielistä opetussuunnitelmallista painotusta. Kolmannelta vuosiluokalta alkavina tarjotaan kuvataidetta, liikuntaa ja musiikkia, joihin voi pyrkiä myös seitsemänneltä vuosiluokalta alkavaan painotukseen. Seitsemännellä vuosiluokalla alkavia painotuksia ovat ilmaisutaito, kokeellinen tiede, käsityö, latina, matematiikka, matematiikka-luonnontiede, media ja teknologia. Kaikkiin opetussuunnitelmallisiin painotuksiin järjestetään soveltuvuuskokeet.

Kutakin opetussuunnitelmallista painotusta varten on laadittu kuntatasolla tuntijako. Kukin opetussuunnitelmallista painotusta antava koulu kuvaa opetussuunnitelmallisen painotuksen ja sen toteuttamisen, tavoitteet, sisällöt ja arviointiperusteet koulun opetussuunnitelmassa.

Tampereen kaupungin perusopetukselle on laadittu kuntakohtainen ohjauksen suunnitelma, jota on täsmennetty vuosiluokille laadituilla tavoitteilla ja sisällöillä. Kuntakohtainen ohjauksen suunnitelma sisältää esi- ja alkuopetuksen, vuosiluokkien 3 - 6 ja vuosiluokkien 7 - 9 kokonaisuudet. Koulut täydentävät suunnitelmia tarvittaessa omilla käytännöillään. Yhteisillä tavoitteilla pyritään varmistamaan jokaiselle tarpeitaan vastaava ja riittävä ohjaus.