Varhaiskasvatussuunnitelma

1.2 Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma

Valtakunnallinen

Ei valtakunnallisia lisäyksiä
           

Varhaiskasvatuksen järjestäjien tulee laatia ja hyväksyä valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pohjalta paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat. Varhaiskasvatussuunnitelman laatimisvelvoite koskee myös kunnan hankkimaa avointa varhaiskasvatustoimintaa ja kunnan valvomaa yksityistä lasten päiväkotitoimintaa tai yksityistä perhepäivähoitoa. Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat ovat velvoittavia ja niitä tulee arvioida ja kehittää. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma voidaan laatia kaikkia toimintamuotoja koskevaksi (päiväkotitoiminta, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatustoiminta) tai kullekin toimintamuodolle erikseen. Varhaiskasvatuksen järjestäjät voivat sopia järjestäjärajat ylittävästä yhteistyöstä varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa, arvioitaessa ja kehitettäessä.6

Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan siten, että se määrittelee, ohjaa ja tukee varhaiskasvatuksen järjestämistä paikallisesti. Suunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon paikalliset erityispiirteet, mahdolliset pedagogiset painotukset, lasten tarpeet sekä varhaiskasvatusta koskevan arviointitiedon ja kehittämistyön tulokset. Paikalliset suunnitelmat voivat tarkentaa valtakunnallisia perusteita, mutta ne eivät voi sulkea pois mitään lain, asetuksen tai varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden edellyttämää tavoitetta tai sisältöä.

Varhaiskasvatussuunnitelman laadinnassa otetaan huomioon muut paikallisella tasolla tehtävät suunnitelmat, kuten

• varhaiskasvatusta, lapsia ja perheitä koskevat suunnitelmat ja päätökset

• esiopetuksen opetussuunnitelma

• perusopetuksen opetussuunnitelma

• mahdollinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

• lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 7

  • kotoutumissuunnitelma.8

Varhaiskasvatuksen järjestäjä huolehtii siitä, että varhaiskasvatuksen henkilöstölle, huoltajille sekä lapsille annetaan mahdollisuus osallistua paikallisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen.9

Lapsen kasvun ja oppimisen polun jatkuvuuden ja eheyden turvaamiseksi esi- ja perusopetuksen edustajat osallistuvat varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen ja kehittämiseen. Paikallista varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa tehdään yhteistyötä kunnan eri hallinnonalojen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa (luku 3.3).

Varhaiskasvatuksen järjestäjä hyväksyy varhaiskasvatussuunnitelman erikseen suomenkielistä, ruotsinkielistä, saamenkielistä sekä tarvittaessa muulla kielellä annettavaa varhaiskasvatusta varten.10

Varhaiskasvatuksen järjestäjän tehtävänä on arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin.11 Paikallisen varhaiskasvatuksen arvioinnissa voidaan hyödyntää kansallista varhaiskasvatuksen tietovaranto Vardaa12 sekä Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen arviointimateriaalia ja laadun indikaattoreita.13 Arviointia käsitellään tarkemmin luvussa 7.

6Varhaiskasvatuslaki 22 §

7Lastensuojelulaki (417/2007) 12 § (1292/2013)

8Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) 15 §

9Varhaiskasvatuslaki 20 §

10Varhaiskasvatuslaki 8 §

11Varhaiskasvatuslaki 24 §

12Varhaiskasvatuslaki 65–73§

13Laki kansallisen koulutuksen arviointikeskuksesta (1295/2013) ja Varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteet ja suositukset, Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen julkaisu 24:2018

Tampere

Ei kuntakohtaisia lisäyksiä

Tampereen kaupunkistrategian linjaukset ja toimenpiteet kanavoituvat palvelu- ja vuosisuunnitelmaan konkretisoiduiksi toimenpidekokonaisuuksiksi ja toimenpiteiksi. Tampereen kaupunkistrategian toteuttamista tuetaan kolmella tavalla: toimimme yhdessä, toimimme vastuullisesti, toimimme avoimesti ja rohkeasti. Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminta perustuu yhteisölliseen, kannustavaan ja luottamukselliseen ilmapiiriin ja edistää toiminnallaan yhdenvertaisuutta, monikulttuurisuutta ja turvallisuutta. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintatapoja tarkastellaan ja kehitetään jatkuvasti.

Tampereen kaupunkistrategian neljä painopistettä ulottuvat vuoteen 2030 ja luovat pohjan Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen arvopohjalle, tehtävälle ja toimintakulttuurille.

Tampereen kaupungin varhaiskasvatus ja perusopetus painottavat

• osallisuutta ja aktiivisuutta

• laadukasta ja yhteisöllistä oppimista

• luovuutta ja innovatiivisuutta

• kestävää elämäntapaa.

Varhaiskasvatuksen järjestäjänä toimii Tampereen kaupungin kasvatus- ja opetuspalvelut. Päivittäinen toiminta rakentuu kansainvälisiin sopimuksiin, valtiolliseen lainsäädäntöön, Opetushallituksen varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin sekä Tampereen kaupungin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen linjauksille.

Tampereen sivistys- ja kulttuurilautakunta hyväksyy valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) pohjalta päivitetyn kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman. Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan ja hyväksytään suomen kielellä. Äidinkielenään ruotsia puhuvilla lapsilla on mahdollisuus osallistua varhaiskasvatukseen Tampereen ruotsinkielisessä päiväkodissa.

Kuntakohtaista varhaiskasvatussuunnitelmaa noudatetaan Tampereen kaupungin toteuttamassa varhaiskasvatuksessa ja kaupungin ohjaamassa ja valvomassa yksityisessä varhaiskasvatuksessa. Kunnalliset ja yksityiset päiväkodit sekä ryhmäperhepäiväkodit laativat toimintavuosittain Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaan perustuvan toimintasuunnitelman. Kunnallinen perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus laativat omat toimintasuunnitelmansa.

Tampereen kaupungin tavoitteena on lasten ja nuorten yhtenäinen kasvun- ja opinpolku varhaiskasvatuksesta yläkouluun. Yhteistyössä kiinnitetään erityistä huomiota nivelvaiheisiin: varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta alkuopetukseen.

Tampereen kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, joko koostuu opetushallituksen varhaiskasvatussuunnitelman perusteista (2018) ja Tampereen kaupungin tarkentamista pedagogisista painotuksista ja erityispiirteistä. Varhaiskasvatuksen kuntakohtaista suunnitelmaa on osin laadittu seudullisena yhteistyönä Tampereen kaupunkiseudulla. Tampereen kaupunkiseudun muodostavat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Tampereen varhaiskasvatussuunnitelma julkaistaan sähköisessä muodossa.

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilökunnalla on ollut mahdollisuus osallistua kuntakohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen (2017) ja päivittämiseen (2019) erilaisten työpajojen ja yksikkökohtaisen keskustelun kautta sekä vastaamalla päivittämiseen liittyvään kyselyyn. Päiväkodit ovat mahdollistaneet huoltajien osallistumisen Tampereen varhaiskasvatussuunnitelman laatimiseen sähköisen kyselyn tai vanhempainillan kautta. Huoltajien vastauksissa korostuivat mm. lapsen yksilöllinen huomioiminen, lasten vuorovaikutustaidot, kiusaamisen ehkäiseminen ja siihen puuttuminen, lasten moninaisuus ja perheiden kanssa tehtävä yhteistyö. Toimintamenetelmistä huoltajat korostivat leikkiä. Saatuja tuloksia hyödynnettiin suunnitelman laatimisessa sekä niitä tullaan hyödyntämään yksikön ja lapsiryhmän toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Huoltajien ja lasten osallisuus suunnittelussa kirjataan vuosittain yksikön toimintasuunnitelmaan, lapsiryhmän pedagogiseen suunnitelmaan ja lapsen henkilökohtaiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Tavoitteena on luoda yhteinen osallisuuden kulttuuri.

Tampereen varhaiskasvatussuunnitelma on laadittu (2017) ja päivitetty (2019) yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon, kulttuuri- ja kirjastopalveluiden, Pirkanmaan Voimian ja Tilakeskuksen toimijoiden kanssa. Mainitut tahot edistävät toiminnassaan varhaiskasvatussuunnitelman toimintakulttuurin toteutumista ja oppimisympäristön kehittämistä.

Tampereen varhaiskasvatussuunnitelmaa täydentävät erillisinä asiakirjoina muun muassa kaupunkistrategia, Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, Tuen järjestämisen suunnitelma varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle, varhaiskasvatusyksikön toimintasuunnitelma ja kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelma, lapsiryhmien pedagogiset suunnitelmat, esiopetuksen opetussuunnitelma ja lukuvuosisuunnitelma, perusopetuksen opetussuunnitelma, Tampereen kaupungin Eppu-kerhojen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma, tvt-suunnitelma sekä kestävää elämäntapaa ohjaavat suunnitelmat.

Arviointia toteutetaan monilla tasoilla. Varhaiskasvatussuunnitelman toteutumisen seuranta perustuu Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen laadun tekijöihin ja niitä kuvaaviin indikaattoreihin sekä Tampereen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen arviointisuunnitelmaan. Varhaiskasvatusyksiköt arvioivat omaa toimintaansa suunnitelmallisesti.

Pedagogiikkaa toteutetaan varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa, oppimisympäristöissä sekä kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudessa siten, että lapsen päivästä muodostuu eheä kokonaisuus. Varhaiskasvatuspäivä on kaikkine toimintoineen arvokas ja merkityksellinen, toiminta on tavoitteellista ja suunnitelmallista koko päivä ajan. Olemassa olevat toimintatavat ja rakenteet tulee arvioida ja kehittää vastaamaan joustavaa ja pedagogista kokonaispäiväajattelua.